Meikäläinen ei varmaan ole oikea henkilö näitä jäähyväisiä jättämään vain 3

kautta RoikkuLämyn värejä edustaneena, mutta kun lopetetaan, niin tehdään

se tyylillä. Yhteensä kunnioitettavat 16 kautta eli nopeasti lukion lyhyellä

matematiikalla laskettuna 5 vuotta, ehti joukkueelle tien varrelle kertyä

Kiekkoliigan alaisissa sarjoissa. Palkintokaappi ammottaa tyhjyydellään, ja

tulee varmasti jatkossakin ammottamaan, koska päänatsin paikalle ei ajateltu

ottaa ketään romuttamaan perinteikkään seuran jäljellä olevaa mainetta.

Plakkarissa on kuitenkin kaudelta 2/2010 liigan 4.sija, jolloin pronssiottelussa

pidemmän korren vei Avellino Capellier. Matkalle on varmasti mahtunut jos

jonkinmoista johtajaa, mutta erityisesti haluan omasta puolestani kiittää

Lupaschukkia, koska hän on varmasti ollut ainoa joukkueen pelaajista joka on

pitänyt huolen siitä, että pelit pelataan ajallaan. Ei sovi toki unohtaa, että

olemme pisimpään Kiekkoliigaa putkeen pelannut joukkue tällä hetkellä!



RoikkuLämyn viimeinen kausi oli erittäin rikkonainen ja tapahtumarikas.

Liigasta viime kaudella tippuneella joukkueella riitti työtä saada sikariporras

koolle ja miettiä tosissaan lauantai-illan huuruissa onko mitään järkeä edes

lähteä kokeilemaan enää tälle kaudelle. Päätettiin, että lähdetään nyt

kokeilemaan edes jos pelit sujuisivat paremmin alemmalla sarjatasolla ja sitä

kautta saataisiin aivan uutta virtaa joukkueeseen. Uusia ja motivoituneita

pelaajia haettiin, mutta tarjonta oli mitä oli. Joukkueen ulkoasua uudistettiin ja

mietittiin josko se poikisi lisää pelaajia kokoonpanoon. Ja taivas varjele mitä

sieltä tuli! Alakertaan saatiin mido, takuuvarma alakerran lukko. Alkukaudesta

näytti siltä, että ei helvetti, vilttiin vaan kun käsi tärräsi ja peli oli epävarmaa.

Läpätkin oli sitä luokkaa, että allekirjoittanut ajatteli isän heittäneen pienenä 5

kertaa ilmaan, mutta unohtaen ottaa vain 4 kertaa kiinni. Loppua kohden

midosta muotoutui joukkueen yksi kulmakivistä kentällä ja toivottavasti

tulevaisuus pelin parissa on menestysrikas. Aktiivisuus ja kiinnostus pelaajilta

hiipui ja harkkapelejä ei liiemmin lähiaikoina ole tullut pelattua. Pelien

voittaminen divarissa ei ollutkaan enää elinehto, kun pelaajien mielessä pyöri

vain että kunhan saataisiin tämä kausi jo pakettiin. Sitä kautta peliin löytyi

tietynlainen rentous ja alkoihan niitä voittojakin tulemaan! Menestystä

lähdettiin hakemaan, mutta valitettavasti sitä ei tälläkään kaudella tullut.

Anteeksipyyntömme koko joukkueelta SHTn suuntaan, koska viimeistä

peliämme emme kykene pelaamaan omien kiireideni takia.



Paljon mahtuu muistoja tien varrelle. Lehtiksen ajatuksista ja heitoista voisi

melkeen jo kirjan kirjoittaa, on se oudon hauska heppu. Supakin ja

Lupaschukin kielimuuri, toisen kielitaito nyt sattuu olemaan yhtäkuinkin samaa

luokkaa kuin Slovakian menestys MM-turnauksessa tänä vuonna. Villimpien

huhujen mukaan 8 L:lää kirjoittanut jugi ponnistaa pian 6.divarista nostamaan

veikkausliigaa aivan uudelle tasolle. Kaverin sanojen mukaan emme joudu

enää monta vuotta odottamaan potkupallon EM-mestaruutta. Loppujen lopuksi

tuskin tämä tiedote ketään hevonvittuakaan kiinnostaa, mutta voi joukkue

käydä verestämässä muistoja silloin tällöin. ps. osa pelaajista etsii joukkuetta

ensi kaudelle.



Kiitokset kaikille joukkueessa pelanneille, erityisesti: Lupaschuk, jugi, Lehtis,

Mäiske, MuhQ, Supak, mido, ankerias, Alora, Dreamic ja Makze. Kiitokset

Kiekkoliigan johtokunta ja monet monet joukkueet. Ehkä vielä joskus! What

goes around, comes around.

- Crusher