Vaikka kausi on osaltamme noin kuukausi sitten päättynyt ja kesäkin alkaa

olemaan parhaimmillaan, niin kyllä viileiden kiekkoiltojen tuoksinassa

paistaa malttamattomuus päästä taas pelaamaan liigapelejä. Halu ja tahto

haastaa sekä kukistaa diivailevat tähtipelaajat. Runsaasti viime kausina

joukkueiltaan uusiutunut liiga on muutenkin erittäin mielenkiintoinen sarja

pelata, seurata ja päästä mittaamaan tasonsa. Henkilökohtaisesti pidän

tulevaa kautta niin sanottuna mustien hevosten kautena, joka tarkoittaa sitä,

että "vakiomenestyjien" vierelle nousee potentiaalisia ja taitavia nippuja

joilla on mahdollisuudet menestyä. Spekulointi on kuitenkin vain

spekulointia.



Mutta mitäpä kuuluu Magnitogorskiin nykyisin? Tavoitteet tulevalle kaudelle?



Tällä hetkellä on mukavan helppo sanoa, että pelkkää hyvää. Ensinnäkin

divarikauden (1/2012) runkosarjan kolmas sijoitus oli kelpo saavutus

meiltä ja liiganousu vasta hienolle tuntuikin. Liiganousu oli ns. tsemppaava

välietappi, joka tuntui upealta monien pelattujen kausien jälkeen ja

joukkueen eteen tehty työ alkoi jo vihdoin hieman näkyä tuloksessakin.

Eteenpäin on menty ja toivottavasti mennään _mahdollisilla_ tulevilla

kausillakin. Debyyttikausi liigassa sujui paremmin kuin kiekkokansa odotti,

paremmin kuin itse odotin ja uskallan myös joukkueeni puolesta näin

väittää. Tarkoituksena oli vain välttää karsinnat ja katsoa mihin rahkeet sen

jälkeen riittävät. Rahkeet riittivät runkosarjan kuudenteen sijaan ja

pudotuspelien ensimmäiselle kierrokselle Brutal Killersiä vastaan.

Kaikinpuolin joukkuetta kasvattava kokemus ja lyhyeksi jääneet

pudotuspelit maistuivat sen verran hyvältä, että niitä haluaa pelata jokainen

takuulla uudestaan.



Kausi ei kuitenkaan ollut pelkkää iloista pelailua. Vaikeuksia oli toisinaan

motivaation kanssa sekä asiaa ei varmasti helpottanut joukkueen

monivuotisen johtavan puolustajan Kapin ulkomaanreissu, joka sekoitti

joukkueen peluutusta, peliä ja valitettavasti näkyi liian selvästi kaukalossa.

Kauteen lähdettiin kahden ylemmän puolustajan vahvistamana, jossa

tarkotus oli peluuttaa aluksi tasaisesti ja myöhemmin vireen mukaan, mutta

tarvittaessa olisi mahdollisuus heittää kumpi tahansa kehiin. Lopulta

siirtorajan vedellessä viimeisiä menetimme toisen näistä puolustajista,

joka oli hieman odotettavissa, mutta silti pienoinen yllätys. Ihmettelyjen

jälkeen kasvoimme kuitenkin tiiviimmäksi joukkueeksi ja debyyttimme

liigassa ei ollut ollenkaan huono.



Jossain kohti kautta heitettiin myös ilmoille ajatus lopettamisesta, joka

velloi arviolta 1-2 viikon ajan ilmassa ja osoittautuikin sen jälkeen

höpöpuheeksi. Hienot syötöt, maalit, hienon kuvion päätteeksi viimeistellyt

takakulmat, upeat persoonat joukkueessa sekä kyseisten pelaajien ja

oman joukkueen kanssa itse sitä hyvinä ja huonoina aikoina johtaneena

olisi mahtava saavuttaa jotain suurta. Siinä kai ne suurimmat syyt, miksi

tulee toistuvasti kirjauduttua tähän nettipeliin sisään, eikä ainakaan

toistaiseksi ole loppua näkyvissä. Kausi kerrallaan mennään eikä hirveästi

spekuloida jatkosta, fiiliksen mukaan ja ainoastaan silloin kun on

kiinnostusta pelata koko kausi - päättyisi se miten tahansa. Huonoja

esimerkkejä on liikaa jokaisen sarjan historiassa.



Ensi kauden tavoite on osittain sama kuin viime kaudella. Vältetään

karsinnat ja kun tämän jälkeen suorituspaineita ei ole niin on helppoa

lähteä pelaamaan kovemmista sijoituksista. Joukkue ei loista

tähtipelaajillaan, mutta on yhtenäinen ja kliseisenä "hyvänä päivänä"

kykenee kyykyttämään nimekkäimpiäkin ryhmiä. Joukkue tarvitsee selkeän

liiderin lisäksi myös muiden pelaajien asennetta ja roolin ottoa tarpeen

vaatiessa. Menetettyämme Kaasun, oli vaikea löytää sopivaa kokenutta ja

sitoutuvaa pelaajaa joka ei vie kuormasta mitään, mutta keventää sitä.

Greipin hakemus joukkueeseen yllätti positiivisesti ja helppoa oli antaa

mahdollisuus kyseiselle herralle. Adoniksissa hieman erilaiseen pelityyliin

tottuneesta hedelmästä koitetaankin repiä kaikki mahdollinen potentiaali irti

ja merkittävän puolustuksen tukemisen lisäksi tarjotaan ja oikeastaan

pakotetaankin pelaamaan enemmän kiekon kanssa. Tuli tehoja tai ei,

näkymättömän työn erikoismies paikkailee muiden virheitä ja lukee hyvin

peliä erityisesti puolustavassa asemassa.



Zudorimon ja allekirjoittaneen taakka hyökkäyspelin toimivuudesta on

luonnollisesti raskas, mutta samalla mielekäs haaste. Hanakasti ampuva

Zudorimo pyssyttikin 27 kaappia ensimmäisella liigakaudellaan ja lisää on

tulossa. Kapin rooli tulee olemaan tuttuun tapaan valtava ja puolustuspelin

johtamisen sekä pelin rytmittämisen ohessa hyökkäyksen tukeminen on

äärimmäisen tärkeää. Toisena ylempänä puolustajana häärii jo usealla

kaudella Metallurgia edustanut Jonkka. Historia Kapin kanssa pelatessa on

luotettavan pitkä ja edellämainittu olikin viime kaudella suuressa roolissa

keräten tehot 4+25. Viimeisenä, mutta ei vähäisimpänä on varamiehenä ja

viime kaudella Kapin karattua ulkomaille on sladari. Peliaika jää

todennäköisesti tälläkin kaudella vähäiseksi, mutta tunnollisena

joukkuepelaajana keräilee harjoitusten jälkeen kiekot ämpäriin ja tuo

banaanit pukukoppiin.



MM toivottaa jokaiselle nautinnollista ja hyvää kesää. Ensi kaudella

nähdään!



Kirjoittanut: Samsonov