Kiekkoliigan 43. kauteen on mahtunut jo paljon vilinää ja vilskettä. Runkosarjassa taisteli historiallisesti yhdessä samassa sarjassa jopa kuusitoista joukkuetta eikä tunnetilojen heittelyiltä välttynyt varmasti kukaan rankan ja pitkän runkosarjakoettelemuksen aikana. Valitettavasti myöskään kaatumisilta ei vältytty tälläkään kertaa ja pitkä perinne sai siis ainakin vielä toistaiseksi ja myös valitettavasti jatkoa. Änärimäisen runkosarjarupeaman saattelemana tämän kauden parhaat joukkueet lähtevät jälleen kisaamaan siitä suurimmasta ja mahtavammasta saavutuksesta – Kiekkoliigan mestaruudesta. Kenen selkäranka kestää parhaiten? Onko se paluun Kiekkoliigaan tehnyt legendaarinen PePo vaiko esimerkiksi todella vakuuttavan esityksen runkosarjassa tehnyt Romuluut? Let’s f*ckin find out.
Romuluut teki juuri sen mikä oli odotettavissakin – yllätti ja samalla näytti kausiennakon kirjoittajalle kaapinpaikan. Runkosarjan tuhoisasta jäljestä ja menestyksekkäästä polusta kertoo kovaa tarinaa se, että runkosarjan päätteeksi Romuluiden maaliero oli liigan parasta, jonka lisäksi Romujengi komeili myös tilastojen kakkosena eniten tehneenä sekä vähiten maaleja päästäneenä joukkueena.
Manhattanin kausi oli myöskin vahva, mutta ei ehkä niin vakuuttava kuin otteluparinsa, ainakaan tilastollisessa mielessä. New Yorkin ylpeyden maaliero kauden päätteeksi oli kuin olikin vihreällä, mutta himmeällä sellaisella. Meno ei ollut runkosarjassa niin huimaa, mitä kauden alussa olisi voinut parhaimmillaan Manhattanilta odottaa. Siitä huolimatta Manhattan pelasi ehjän runkosarjan, joka tällä kertaa riitti viimeiseen suoraan puolivälieriin pääsevään pudotuspelipaikkaan.
Runkosarjan tilastoja
Romuluut ennakoitiin kauden alussa sijalle 11. ja kuinka kävikään. Tässä välissä haluan ilmoittaa, että kausiennakon kirjoittaja on löydetty ja hänen tilansa on vakaa. Romuluiden runkosarja sujui siis kuin rasvattu, mutta onnistuvatko he jatkamaan samaa flow-tilaansa tosipeleihin?
Romuluiden ehdoton vahvuus on maalintekotaito, jota löytyy Romujen pelaavasta kokoonpanosta laajalta alalta. Tämän väitteen vahvistaa esimerkiksi se, että Romujen sisäisen pistepörssin kaikki kolme ensimmäistä pelaajaa ovat kahden maalin sisällä toisistaan. Romujen menestys pudotuspeleissä ei ainakaan jää kiinni siis maalintekotaidosta.
Romuluiden tiiviin kokoonpanon muodostaa pati – Spliff – Nasu – wilz –nelikko. Kolme ensimmäisenä mainittua tykitti yhteensä 94% joukkueensa maaleista runkosarjassa. Tehokolmikon onnistumisen takaa puolustuksen luottomies wilz, jonka ohi ei helpolla murtauduta. Nopeaan syöttelypeliin ja aggressiiviseen hyökkäämiseen perustuva Romuluiden pelitapa onnistui loistavasti runkosarjassa. Mutta toimiiko sama taktiikka ihan tuosta vaan pudotuspeleissä, joissa tunnelma on erilainen ja huomiota pitää kiinnittää entistä enemmän muun muassa puolustamiseen?
Taitavia kiekonkäsittelijöitä vilisevä Romujengi on vaarallisen hyvässä formissa ja ilmoitti runkosarjaesityksillä muille joukkueille todellisen myrskyvaroituksen. Vastustajajoukkueen täytyy olla alusta asti hereillä mieliäkseen estää Romujen jatkuvan vyörytyksen, joka voi lopulta olla liikaa kenelle tahansa tämän kauden joukkueelle.
Manhattanin runkosarja oli vähintäänkin niin hyvä kuin voi Manhattanin kaltaiselta joukkueelta odottaa, mutta kauden alussa odotukset olivat korkeammalla. Suuren särön joukkueeseen kauden aikana aiheutti Reto, joka heitti hokkarit ainakin toistaiseksi naulaan ja jätti Manhattanin oman onnensa nojaan. Vaikea sanoa oliko tämä Manhattanin kannalta kirous vai siunaus, mutta joka tapauksessa se varmasti horjutti hieman joukkueen henkistä tasapainoa, ainakin hetkellisesti.
Kauden alussa oli hyvin selkeää, että Manhattan tulee pelaamaan tiiviillä kokoonpanolla läpi kauden. Reton lähtiessä Manhattanin peliin jäikin suuri aukko täytettäväksi ja sitä aukkoa tuli täyttämään Akon, joka tunnetaan paremmin nimellä Oikea. Niinpä Manhattan joutui kesken kauden muuntelemaan pelipaikkoja ja ajamaan uuden pelaajan sisään pelisysteemiinsä. Yllättävän hyvin Manhattan kuitenkin sopeutui peliin ja selviytyikin runkosarjan loppuun ilman suurempia horjumisia.
Pudotuspeleissä Manhattanin pelaavasta kokoonpanosta tulee löytymään ainakin hyökkäyskaksikko Trn-Yan sekä Etelä, joka luultavimmin tulee poikkeuksellisesti pelaamaan ylemmän puolustajan paikkaa toisin kuin on totuttu näkemään. Pienenä kysymysmerkkinä kuitenkin on se, että nähdäänkö neljäntenä lenkkinä Akon vai saako muutaman ottelun runkosarjan lopulla pelannut pvh näytönpaikan tulevassa ottelusarjassa?
Kokemusta ja taitoa löytyy valtava määrä, mutta päättyikö Manhattanin mahdollisuus menestyä tämän kauden pudotuspeleissä jo kuukausi sitten Reton lähtiessä joukkueesta?
Tässä otteluparissa ei ole selkeää ennakkosuosikkia, mutta vaaka kallistuu hieman kotietua pitävien Romuluiden puolelle. Vakuuttavaa ja tehokasta tekemistä läpi kauden esittänyt Romuluut tulee olemaan vahvoilla otteluparissa juuri sen arvokkaan maalintekotaidon takia.
Mielenkiintoista on nähdä, kumpi osapuoli ottaa ottelusarjassa enemmän roolia pelin hallitsijana. Manhattan kuuluu niihin joukkueisiin, jotka tykkäävät pitää kiekkoa itsellään ja hallita peliä. Tämä saattaa kuitenkin kääntyä Romuluiden eduksi, sillä Romut iskevät kovaa ja korkealta heti, jos Manhattan alkaa menettämään kiekkoja väärissä paikoissa.
Manhattanilta vahvuuksia löytyy pelin jokaiselta osa-alueelta, joka tekee Manhattanista ehkä tasapainoisemman joukkueen kuin Romuluut. Tasapainoa hyödyntäen Manhattanilla on mahdollisuus edetä seuraavaan pudotuspelivaiheeseen, mikäli newyorkilaiset löytävät keinot Romuluiden hirmuhyökkäystä vastaan.
Hyökkäys
Romu 
MAN 
Puolustus
Romu
MAN
Joukkuepeli
Romu
MAN
Kokemus
Romu
MAN
Pelikuri
Romu
MAN
Viretila
Romu
MAN
Sarjasta kehkeytyy viihdyttävä jännitysnäytelmä, jossa Romuluut on kuitenkin loppujen lopuksi vahvempi otteluvoitoin 3-2.
| Kirjoittanut: | sharb |
|---|---|
| Julkaistu: | 17.05.2017 18:17 |
| Luettu: | 1230 kertaa |
Kirjaudu sisään, jotta voit kommentoida.
