Kiekkoliiga
Mitalistit – Kiekko Cup XIII
Manhattan
Oklahoma City Thunder
Anaheim Mighty Ducks
Lehdistötiedote

Tämä ei ole myöhästynyt aprillipila.

Nyt hihnalle laukku ja viimeinen kuppi naamaan
Kohta pilvien päältä voin muistaa tämän maan


Reilusti yli vuoden mittaisella nyky-HP-aikakaudella viime kausi oli selvästi
heikoin kausi. Kausi kaudelta, porras portaalta nousimme niin äkkiä liigaan kuin
mahdollista. Peli oli kokoajan hyvissä kuoseissa ja olimme valmiita haastamaan
liigan parhaat joukkueet, uskoimme menestymiseen.
Kaapo oli lähdösä inttiin, johon olimme valmistautuneet. Etsimme koko 3/10
kauden kuumeisesti pelaajia rosteriin, jotta Kaapon saappaat saisi täytettyä.
Sopivaa pelaajaa ei yksinkertaisesti löytynyt johtuen kusipäisestä johtajasta,
joka oli vienyt omalla "maineellaan" myös koko kiekko saalis -lauman
imagokyselyn pohjille, vaikkakin mielestäni joukkue oli täynnä hienoja miehiä ja
varmasti kovia panemaan. Noh, Kaapo lähti inttiin ja uskottiin että Pitkäsen ja
minkin kanssa saatas hyökkäiltyä, tehtyä maaleja, voitettua otteluita. Pari epliä,
pari tappiota ja soppa oli valmis, pisteitä ei vaan yksinkertaisesti saatu
otteluista.
Kuin salama kirkkaalta taivaalta Kaapo ilmestyi eräänä tiistaipäivänä kiekkoon,
vaikka oli lähtenyt sunnuntaina takaisin kasarmille ja kertoi tulevasta kinkusta.
Kaikki ihmeteltiin, että mitä ihmettä tämä Kiimingin Keisari tekee kiekossa. "Se
on intti ohi nyt, jalka murtu ja tuli lykkäystä".
JIHAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAA,
paras epluri on taas kehissä ja HP:lla on sittenkin mahdollisuudet menestyä.
Vaan mitäpä kävikään. Sama helvetillinen laskusuhdenne jatkui, välillä sentään
saatiin piste napattua sieltä, toinen täältä.
Noh.... Kausi mentiin loppuun kunnialla, Wirz oli heräillyt hieman ylimittasilta
kesätöiltään(9kk), minkki oli ulostettu epäsopivuutensa takia ja playoffpaikka
menetetty runkosarjan viimeisellä sekunnillla. Semmosta on elämä. Sillon sain
kuulla "aika" monta kysymystä, kuinka paljon vituttaa. Vastasin, ettei vituta.
Harva uskoi, en oikein minäkään. Melko tulisieluisenakin itseäni olen aina
pitänyt ja on ollut valtava intohimo tätä hienoa peliä kohtaan pitkälle yli kuusi
vuotta, mutta siltikään tuo viimesekunnin maali ei vituttanut. Se ei vaan
yksinkertasesti herättänyt sen suurempia tuntemuksia kuin harkkapeliä olisin
pelannut ja siellä olisi se maali syntynyt. Silloin jo mietin, että kaikki ei ole
kohdillaan.
Olin jo aikaisemmin kauden aikana puntaroinut omaa tilannettani ja
motivaatiotani kiekkoa kohtaan. Olin valmis lopettamaan joukkueemme
kiekkoliigataipaleen jo viime kauden jälkeen omiin mieltymyksiin ja motivaatiooni
vedoten, mutta soraäänet, Stadin pojjaat(dikke&Pitkänen) lupautuivat ottamaan
jengin haltuunsa ja johtamaan kiekko saaliita seuraavasta kaudesta eteenpäin
minun siirtyessä rivimieheksi, jopa vilttimieheksi.
Eihän siinä sitten niin käynyt. Mikke ja Pitkänen olivat täydellisessä
epäaktiivisuusaallossa ja jengi täysin minun harteilla. Noh, vieläkin oli oma
motivaationpuute yms tiedossa, mutta jollain ilveellä sain värväiltyä muutamia
HUIPPUpelureita joukkueeseen(Hauer ja Alora) ja uskoin jälleen parempaan
huomiseen. Yhtäkkiä Stadin pojjaat päättivät jättää kiekko saaliit vedoten
erikoiseen pelaajapolitiikkaan ja minun toimintaani. Ja jälleen joukkueessa oli
vajausta ja jengi täysin minun harteilla. Nyt tässä viimesen parin viikon ajan on
tryoutpelaajia tullut ovista ja ikkunoista ja sopivia pelaajia ei vaan
yksinkertasesti löydy. Suurin syy on uskomattoman tiukka seula, erittäin
vammanen pelityyli opeteltavana ja tietysti aina yhtä kusipäinen Haba
joukkueessa. ;D
Minua kun ei oikein koskaan ole kiinnostanu pelailla ja katsoa, mihin se riittää,
vaan menestystä on tultava tai ainakin sitä on tavoiteltava. Ja siihen
päälle kun joukkueen vakituisilla pelaajilla ei ole aktiivisuutta/halua saada peliä
niihin uomiin, millä tasolla pelin tulisi olla pelatessa kiekon ylivoimaisesti
parhaalla sarjatasolla, eikä nykyisestä pelaajakaartista kukaan ole täysin
motivoitunut astumaan päävastuuhenkilön saappaisiin, olen nähnyt kiekko
saaliiden ja kiekkoliigan parhaaksi luopua päävastuuhenkilön oikeuksilla
Hockey Predatorsien Kiekkoliigapaikasta.
Lopullinen päätös on täysin itsekkäästi tehty, eikä kellään nykyisillä joukkueeni
jäsenillä ole mitään tekemistä sen kanssa, joten pelikieltojen asettaminen muille
kun minulle on täysin edesvastuutonta. Antakaa pojille mahdollisuus pelata,
kun heillä tuntuisi kuitenkin sitä intoa, halua, aikaa ja motivaatiota olevan tämän
hienon pelin parissa. Tällä hetkellä valmiiksi kappaleina olevan joukkueen
kasaaminen ja järkevä johtaminen on vain yksinkertaisesti liian ylivoimainen
tehtävä, olettaen että pyritään pelaamaan edes järkevällä tasolla aiheuttamatta
muille liigajengeille epäaktiivisuudesta johtuvaa kärsimystä.

Mitä sitten minuun tulee? Se tuskin kovinkaan montaa ihmistä kiinnostaa,
mutta kerron silti: En aio lopettaa tämän hienon javakiekon pelaamista, en
todellakaan. Pelailen kun "kiireiltäni" ehdin ja mieleni tekee. Viimeisen puolen
vuoden ajan pelaaminen ei ole ollut enää yhtä nautinnollista hommaa vaan se
on mennyt puurtamisen puolelle, se on tappanut peli-ilon. Pelatkaa tätä, kun
nautitte, älkääkä ottako tästä työtä itsellenne. Voihan se olla, että jonain
päivänä Kiekkoliigan alaisuudessa 268 ottelussa 615 pistettä tehnyt, liigassa
yhden 4vs4 ottelun maaliennätystä(2x8) pitävän ja kuuluisaksi tulleen 50
maalin rajapyykin LIIGASSA rikkoneen eplaajan ura joskus jatkuu Kiekkoliigan
alaisuudessa, mutta ei tänä kautena, tuskin seuraavanakaan, eiköhän siitä
tästä lopettamispäätöksestä johtuvat pelikiellot pidä huolen.

Lopuksi on pakko kiittää monia hienoja miehiä, jotka ovat kiekko saaliiden
paidoissa viilettäneett, erityisesti menestykseen suuresti vaikuttaneita pelaajia
Kapadeusta, minkkiä, Wirziä, Pitkästä ja dikkeä, tietysti maskottiosastoa (-
JoPPe-, TomBBa) ja GM-Lastia sekä tietysti kaikkia entisiä pelaajia.

Sydän huutamaan jää joka hetkeen, mutta tartun niihin muistoissa
Vaikkei tavattais koskaan, kaikki kulkee mun matkassa


Haba - ehdottomasti kiekon kovin eplaaja


Ottakaa yliviivattu osuus aprillipilana tai älkää ottako, miten haluatta. Joka
tapauksessa tästä kellonlyömästä eteenpäin Hockey Predatorsseja johtaa
Kapadeus, minun siirtyessä taka-alalle ja nimenomaan vilttimieheksi tai
mielumminkin seinä”ruusu”ksi. Toivokaamme menestystä ja tiukkoja otteluita
liigakentillä!

Kirjoittanut: Hockey Predators
Julkaistu 02.04.2011 00:51
Luettu: 637 kertaa

Kommentit
Ei kommentteja.
Kommentoi

Voit lähettää kommentteja vasta sisäänkirjautumisen jälkeen.