Ei sitä varmaan kukaan uskonut, eikä sitä varmaan kukaan ees viittinyt

ajatella  että hissi nousee taas kerrosta ylöspäin. Vanha Ori kykeni vielä

vanhoilla päivillä viimeiseen elämänsä juoksuun jaksaen maaliin asti, ja

tunnelma oli pilkallinen muita kohtaan.



Voittajan ja häviäjän ero on siinä, että voittaja on ylpeä itsestään ja

joukkueestaan  tappionkin hetkellä ja on valmiina ottamaan lyönnit

uudelleen ja uudelleen vasten naamaa. Se on asia, joka kiekosta niin

monilta unohtuu. On helpompi vaihtaa pelaajat joukkueesta, ja pelaajan on

helpompi vaihtaa joukkue toiseen. Mutta sitä niiteetään mitä kylvetään ja

jossain vaiheessa voit olla ylpeä itsestäsi ja joukkueesta myös menestyksen

hetkellä, ja silloin se kaikki mitä yhdessä on koettu, eli siis hävitty, lisää

saavutuksen tunnearvoa.



Se on asia millä anaheimi elää ja hengittää. Se että vuodesta toiseen ne

samat vanhat naamat yrittää ja yrittää, eikä se että vuodesta toiseen se sama

vanha nimi, ja uudet pelaajat yrittää ja yrittää. Siinä on hei iso ero. On turha

puhua perinteistä kiekossa, jos toimintamalli on se jälkimmäinen.



-It's Ducks life