Kiekkoliiga
Mitalistit – 2/2018
Manhattan
Gunz For Hire
Devils
Paitsio

Haastateltavana Ozora

Haastateltavana Ozora – FC Malpo

Saavuin sovitulle Tampereella sijaitsevalle potkupallo areenalle, noin puolenpäivän aikaan, Paitsion toimituksen minulle hyvää hyvyyttään lahjoittamalla pyörällä. Tämä vaihteeton, mallia mummo oleva fillari, ei mielestäni ole aivan oikea liikkumismuoto kaltaiselleni tähtireportterille, mutta tyydyn tähän vain koska olen sen kenties velkaa, niin sanotun luottokortti fiaskoni jälkeen. Helikopterini, oluideni ja takuumaksujeni jälkeen kuulemma saan olla onnellinen että, saan pitää edes paikkani paitsiossa. Tahtoisitte kenties tietää enemmän tarinaa takuumaksujeni taustalta, mutta koska minä olen ne koettanut parhaani mukaan unohtaa, en niitä tässä kerro. Sen vain sanon että ne lappalaiset sen nujakan aloitti.

Niin ja pitää olla tyytyväinen, ettei minun tarvinnut täältä paitsion salaisesta päätoimipaikasta Ouluun asti polkea. Tampere jossa tämänkertainen haastattelu siis tapahtuu, on huomattavasti lähempänä, vaikka useiden tuskallisten tuntien polkemisen takana silti onkin. Takaisin kyllä palaan junalla, maksoi mitä maksoi, niin tietysti omasta pussista.

Haastateltavani odottikin tällä kertaa minua ja jo kaukaa nostin käpäläni pystyyn ja huusin täkäläisen nääs tervehdyksen. Sillä tervehdyshän se on. Onhan?
Ozora, noin 175 pituinen, normaalin vartalon omaava, tummahiuksinen, vapaa mies, jonka äiti pitää poikaansa komean näköisenä. Joten kaikki te paitsiota lukevat kaunokaiset(naiset), iskekää kiinni vielä kun ehditte.

Avaan haastattelun kysymyksellä jännittääkö Ozora kenties tätä haastattelua, samalla kun kaivan repustani pikkusuolaista ja lantrattua sitruunamehua. Minun ei liene tarvitse muistuttaa, budjettini joutunen pienen laman kouriin.

Osora vastaa kysymykseeni, samalla kun auttaa minua levittämään potkupallokentän lakastuneelle nurmikolle, minun tähän tarkoitukseen varaamaani peitettä.
”Ehkä jos en olis näin unenpöperössä vielä”
Eli heräsit juuri, sanon lähinnä toetakseni asian. Johon Ozora vastaa ”Noo... hetki sitten mutta ei se mitään”.

Istuudumme peitteelle ja aloitan tarjoilun kaatamalla mehua kertakäyttömukeihin ja repimällä pikkusuolaisten päältä muovikelmun. Ajattelen ehkä kahvin olleen parempi vaihtoehto näin viileälle kelille, mutta turha on enää tässä vaiheessa pyristellä. Näiden askareiden lomassa heitän ilmoille seuraavan kysymyksen ja koska yhden haastattelun rutiinilla tiedän, että on hyvä aloittaa haastattelu molemmille tutulta alueelta, eli kiekko.tk:sta. Joten tiedustelen kuinka ja milloin Ozora kiekon oli kiekon löytänyt?

   Joltain foorumilta, en muista tarkasti mistä, löysin linkin joskus heinäkuun puolenvälin jälkeen.
Pelasin siinä sitten playerina melko kauan. Ozora vastaa ja rouskuttaa suolatikun poskeensa.

No kuinkas sinä Malboon päädyit ja kauankos siellä olet ollut?

”Ihan sen perustamisesta lähtien, ootas...” Ozora ottaa huikan mehua ja tarkastelee muistinsa sopukoita, ottaa vielä yhden suola tikun ja jatkaa. ” 12.8 perustettiin, eli siitä päivästä lähtien”

Hortoillessani Oulussa näin kaikkea mielenkiintoisa, kuten pingviinejä, jotka joku paikallinen tosin oikaisi olevan lokkeja, minusta ne oli kovin suuria lokeiksi, mutta mistäs minä tietäisin. Tapasin myös Bergeronin, joka tahtoi ehdottomasti tietää MalPon nykyisen fantastisten otteiden salaisuuden. Joten kysyin tätä Ozoralta.

”No vaikea nyt sanoa mitään absoluuttista totuutta, mutta varmaankin se, että ollaan vaan pelattu niin pirusti, melkeen täysin samalla miehistöllä, vaikka muutama äijä siinä vaihtukin välissä.  Kaippa se jossain vaiheessa sitten se peli loksahti aika lailla täysin kohdalleen ja ihan hyvin menny viime aikoina.”

Eli mitään noitakonsteja ei ole käytetty? Kysyn taas väliin.

”Eipä kai tietääkseni...” Ozora naurahtaa ”Mutta eihän noista muista äijistä voi koskaan tietää”

Pidämme hetken hiljaisuuden ja nautimme pöytämme antimia. Kyllä se vaan maistuu aivan eriltä ruoka ulkona, kuin sisällä. Mikähän siinä oikein on, mietiskelen, samalla kun tarkastelen uhkaavan näköisiä pilviä taivaalla, niin no missäs muualla.

Kaadettuani toiset kupilliset mehua, jatkan taas kysymyksieni tulvaa. Kaikkia tietenkin kiinnostaa nyt tietää, mitkä ovat MalPon tulevaisuuden tavoitteen?

Ozora syö suunsa tyhjäksi. ”Tällä hetkellä ykköstavoite on hoitaa puulaaki ja jatkaa siitä sitten divariin asti. Ja vois kait sitä yrittää rikkoa ton tuhannen pisteen rajan ekana, jos se nyt on mennäkseen, vaikka ei sillä nyt varsinaisesti oo merkitystä.” Ozora ottaa hörpyn sitruunamehusta ja hieroo hieman kohmettuneita sormia ja lisää vielä ” Kuhan vaan pelinautinto pysyy ja tulee hyviä pelejä, se on tärkeintä kummiskin”

No pelinautinnossahan on toiennkin puoli, joten ketkäs on niitä pahimpia ja samalla mieluisimpia vastustajia, Tiimi ja yksilö?

”No ennen narrilauma oli meille jostain syystä lähes ylittämätön este, vaikka muiden tiimien kanssa peli suju ihan hyvin, mutta nykyään osat on vaihtunu siinä suhteessa... Ei nyt oikeastaan oo mitään älyttömän pahaa enää, Zambot on ehkä pahin mielestäni meille vieläkin. Playboysit on oikeastaan mieluisin vastus, koska niiden kanssa tulee nykyään aina tiukkoja ja hyviä pelejä. En nyt tiiä kovinkaan yksittäisiä pelaajia sanoa vastapuolelta.” Ozora miettii taas hetken ennen kuin jatkaa ” Jos nyt joku pitää sanoa niin, kyllähän darbylle kun antaa tilaa, niin se tekee aika kovalla prosentilla. Paljonhan niitä hyviä on.

Vielä tähän viimeiseksi kyselisin musiikki makua ja parasta elokuvaa?

Musiikkia kuuntelen ihan laidasta laitaan, ehkäpä se hieman raskaampivaikutteinen kuitenkin on. Paras leffa... Ootappas mä mietin hetken. Noh, parhaasta en tiedä mutta ainakin erittäin hyvä leffa oli aikoinaan kun katsoin tämän rita hayworth - avain pakoon.

Täytyy myöntää, että on äijällä ainakin hyvä elokuva maku. Vielä loppuun kysyn Ozoran mielipidettä, Takapenkin Tyttöjen mahdollisuuksista divarissa.

ozora menee hieman vaivautuneen näköiseksi. ” Ketäs teillä nyt siellä olikaan...” Ozora katsoo anovasti minua, mutta en tunne armoa ” No pakitus osasto on ainakin kunnossa, se nyt on selvää. Vaikea sanoa muista mutta ainakin M.Bartek on kovanluokan pelaaja ja maalintekijä, että eiköhän ne ihan hyvät oo, vaikka divari onkin nyt aika kovatasoinen.

Jossain näiden Ozoran sanojen aikana alkoi tihuttaa ja sade yltyi yltymistään, joten pakkasimme kimpsut ja kampsut ja lähdimme kumpikin omiin suuntiimme. Tosin hetken raivoisasti poljettuani, tajusin, ettei minulla ollut hajuakaan siitä missä suunnassa Tampereen juna-asema sijaitsee.

Anteeksi kaikki ne kirjoitus ja äidinkielen oppi virheet, joita tämä teksti mahdollisesti sisältää. Pyrin niitä virheitä ajan myötä korjailemaan.

Palaute pakkih@kiekkoliiga.com

Kirjoittanut: PakkiH
Julkaistu 20.10.2004 16:27
Luettu: 1232 kertaa

Kommentit
Ei kommentteja.
Kommentoi

Voit lähettää kommentteja vasta sisäänkirjautumisen jälkeen.