Kiekkoliiga
Mitalistit – 2/2018
Manhattan
Gunz For Hire
Devils
Paitsio

Pakit, syötöt ja kiekoton peli

Kaikki näkevät kentällä ne maalin tekijät ja heidät toki muistetaan. Nämä herrat, jotka saavat maaleja aikaan, osaavat hakeutua maalinteko paikkoihin ja tietenkin heidän vetonsa ovat vaarallisia, mutta hyvin usein hekään eivät saisi maaleja, ilman muiden joukkuetovereidensa avustusta.

Nyt herää kysymys. Mitä? Onko joukkueissa muitakin pelaajia kuin ne tähti maalintekijät? Ja vastauksenhan me kaikki tiedämme. Kyllä on. Hyvin useassa joukkueessa ja ainakin niissä menestyvissä on puolustaja, joka myös voi nousta, mutta silloin joku hyökkäävistä pelaajista pudottaa ja näin paikkaa puolustuksen tulleen aukon. Tämän tekee usein niin sanottu puolustavahyökkääjä. Mutta on sanottava, että menestyäkseen kumpaisenkin hyökkääjän olisi oltava valmis ottamaan paikkansa puolustuksessa. Tästä pääsemme helposti kirjoituksen aiheeseen eli kiekottomaan peliin, eli toisin sanoen sijoittumiseen.

Kiekon ehkä vaikein osa-alue on kiekoton pelaaminen. Tämä korostuu varsinkin puolustajilla, jotka ovat suurimman osan pelistä kiekottomia. Mutta on sen pakinkin todella vaikea avata peliä jos hyökkääjät eivät osaa etsiä sitä tyhjää paikkaa, vaan seisovat vastapuolen pelaajien takana, jalat suorina, ja odottavat että kyllä se kiekko sieltä tulee.

Puolustus on lähes täysin kiekotonta pelaamista. Juuri tämä sijoittautumisen vaikeus minua viehättää puolustamisessa. Puolustajan pitäisi estää, laukaus kohti maalia ja samalla peittää myös syötöt. Kaikki tämä niin ettei ole aivan iholla hyökkäävässä pelaajassa, jottei tulisi harhautetuksi, mutta ei liian kaukanakaan, antaakseen hyökkääjälle tilaa laukaista tai syöttää.

Puolustajan sijoittautuminen korostuu myös hyökkäys päässä, ja ehkä joillekin yllätyksenä, hyökkäyspään sijoittautuminen on pakille vielä tärkeämpää kuin puolustuspäässä. Nyt kysytte, että kuinka niin? Siitä yksinkertaisesta syystä, että puolustajan tarvitsee olla myös uhkana hyökkäyksessä, eli se kolmas hyökkääjä (pelattaessa 3vs3), puolustusta unohtamatta. Vastustaja ei saa päästä yksinläpi, sillä liigassa lähes kaikki osaavat tehdä tästä tilanteesta maalin. Eli Pakki ei saa ajaa liian syvälle, mutta silti pitää uskaltaa mennä vaikka vastustajan maalille ja miten tehdä tämä ilman ajamatta itseään ulos tilanteesta. Avain on oikea-aikaisuus, mutta myös joukkue tovereiden pelinlukutaito, eli sijoittautuminen.

Hyökkääjän on aina oltava valmis siirtymään alimmaksi pelaajaksi, jos käy niin että pakki nousee. Menestyvässä joukkueessa kaikki pelaajat voivat nousta vastustajan maalille, vaikka kaikilla olisikin selvät paikat. joko puolustaja tai hyökkääjä. Jos vastustaja tietää, ettei puolustuksessa oleva pelaaja nouse, on heillä yksi pelaaja vähemmän otettavanaan, ja näin heidän puolustuspelaamisensa helpottuu. Ja jos tähän vielä lisätään se, että tiedetään, että vastapuolen kiekollinen pelaaja ei syötä missään tilanteessa, on vastustajan puolustaminen helpottunut jälleen.

Syöttö! Tämä yksinkertainen, mutta äärimmäisen vaikea teko on avain menestykseen. Vaikka nykyinen keikko.tk:n syöttömekaniikka ei suosikaan syöttämistä, suosittelen silti tämän syöttämisen harjoittelua, vaikka sitten vedolla. Hyvin harva hyökkäys onnistuu ilman yhtään syöttöä. Väitänkin että syöttö on tärkeämpi, kuin maalin teko, tiettyyn rajaan saakka tietenkin. Syöttelyn merkitys korostuu, mitä enemmän pelaajia kentällä on, kuten omassa suosikissani 4vs4:ssä, kun taas 3vs3 suositaan sooloilua, joka minusta on tylsää, mutta valitettavan tehokasta. Mutta syöttökään ei onnistu ilman että hyökkääjä, tai siis syötön vastaanottaja, ei löydä itselleen vapaata tilaa. Ja tämä vapaan tilan löytäminen pitäisi vielä tapahtua, mahdollisimman vähin kurvein, joka sitten onkin hieman vaikeampi juttu. Ja juuri tämä erottaa hyvät pelaajat huonoista.

Joten, puolustajan tulisi olla hyvä syöttäjä, ja vielä mestarillinen sijoittumaan, ja jos tämä puolustaja kykenee vielä maalin tekoon, on siinä joukkueella jo hyvät edellytykset päästä pitkälle. Mutta kiekko on joukkue peli, ja yksin ei voi kolmea vastaan pärjätä, tarvitaan soppaan myös kaksi osaavaa hyökkääjää, jotka eivät vieroksu puolustamistakaan.

On ihmeteltävä niitä pelaajia, jotka tahtovat pakeiksi. Tähän hyvin epäkiitolliseen rooliin, jossa ei juuri saa kiitosta ja jossa virheet näkyvät ja tuntuvat.  Jokainen kyllä muistaa mainita jos pakki mokaa, ja liian usein hyökkääjät kaatavat paskaa pakkien niskaan, jos omakaan peli ei suju. Sillä vaikka hyökkääjä menettää kiekon, niin mitäs sitten. Mutta jos pakki tekee samoin, tuloksena on usein maali, ja siitä kaikki mainitsevat. Onkin outoa, kuinka hyökkääjät (anteeksi yleistys) ovat aina kovin herkkiä arvostelemaan pakkien toimintaa, vaikka hyvin usein, juuri hyökkääjien mokasta hyökkäys on saanut alkunsa.

Näillä sanoilla tahdon tuoda julki kaiken kunnioitukseni niille puolustaville pelaajille, jotka hyvin usein jäävät huomiotta.

Kirjoittanut: PakkiH
Julkaistu 14.05.2004 12:54
Luettu: 1890 kertaa

Kommentit
Ei kommentteja.
Kommentoi

Voit lähettää kommentteja vasta sisäänkirjautumisen jälkeen.